1. Ideointi

Kun sinulla on idea uudelle sovellukselle, ensimmäinen askel on tutkia markkinoita ja selvittää, onko vastaavanlaista sovellusta jo olemassa. Huomioi, että vaikka olisikin, se ei tarkoita sitä etteikö sovellusta kannata tehdä. Mieti, montako hakukonetta maailmassa oli ennen Googlea, tai monta sosiaalisen median alustaa ennen TikTokia?

Jos ideaasi vastaava sovellus on jo olemassa, tiedät varmuudella, että ongelma, jota yrität sovelluksellasi ratkaista, on todellinen. Tässä tapauksessa paras tapa lähteä liikkeelle on miettiä, mitä näistä sovelluksista puuttuu, tai mitä voisit tehdä paremmin. Lue arvosteluita ja etsi asiakkaiden kommentteja. Mieti, olisiko sovelluksesta hyötyä, jos se olisi tehty juuri jollekin tietylle toimialalle.

Jos et löydä ideaasi vastaavaa sovellusta, on järkevää käyttää aikaa oikean kohderyhmän ja ongelman vahvistamiseen. Kenelle sovellus on suunnattu, kuka siitä hyötyy, ja myös, miten sinä sovelluksen omistajana saat tuloja. Yrityksen sisäisen sovelluksen tapauksessa valinta on helpompi; jos tarve on ja ratkaisua ei, on loistava idea alkaa suunnittelemaan omaa sovellusta.

2. Suunnittelu

Kun olet vahvistanut sovellusidean, kohderyhmän ja työt, jotka sovelluksen tulisi voida toteuttaa, alkaa suunnitteluvaihe. Mitä tarkempi suunnitelma on, sen helpompaa toteuttaminen on. Vaikka sovellus tehdäänkin vähäkoodisella teknologialla, jonka ansiosta muutosten teko on nopeaa, ei kannata tehdä samaa näkymää montaa kertaa, jos sen saa kehitettyä kerralla.

Oleellista on tässä vaiheessa ottaa huomioon esimerkiksi se, käytetäänkö sovellusta pääasiassa tietokoneella vai puhelimessa? Tämä määrittää etenkin Low-code sovelluskehityksessä parhaiten soveltuvan alustan valintaa. Vaikka useilla alustoilla saa tehtyä monenlaisia sovelluksia, tietyt alustat soveltuvat parhaiten esimerkiksi web-sovelluksiin ja toiset taas mobiiliin.

Suunnitteluvaiheeseen kuuluu myös tekninen suunnittelu, jossa määritellään sovelluksen tekniset vaatimukset, tietokannat ja mahdolliset muut yhdistettävät datalähteet, skaalautuvuus, suorituskyky ja tietoturva. Tärkeitä kysymyksiä teknisen suunnittelun vaiheessa ovat esimerkiksi:

Tulisiko sovelluksen olla yhteydessä johonkin toiseen sovellukseen tai hyödyntää jonkin toisen sovelluksen dataa?
Onko sovelluksella 10 vai 10 000 käyttäjää? 
Tallentaako käyttäjä dataa, kuten tekstiä tai kuvia sovellukseen?
Saako kuka vain luoda profiilin sovellukseen?
Jos sovellus on maksullinen, miten maksuliikenne tapahtuu?

Tässä vaiheessa on hyvä myös piirtää sovelluksen wireframe ja suunnitella käyttöliittymä.

3. Frameworkit suunnittelun apuna

Sovelluskehityksessä on vakiintunut useanlaisia malleja, jotka auttavat sovelluksen suunnittelussa. Näiden mallien avulla sovellus saadaan suunniteltua tehokkaasti. Käydään seuraavaksi läpi kaksi yleistä frameworkkia.

Jobs-to-be-done

Jobs to be Done (JTBD) -malli on lähestymistapa, joka keskittyy tuotteiden ja palveluiden hyödyn sijaan siihen, miksi ihmiset käyttävät sitä. Mallin tarkoituksena on ymmärtää, mitkä ovat sovelluksen käyttäjän todelliset tarpeet ja motiivit ja miten sovellus voi auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa.

JTBD-mallin keskeinen ajatus on, että ihmiset käyttävät sovelluksia tehdäkseen tiettyjä töitä. Nämä työt voivat olla konkreettisia tai abstrakteja, mutta niiden takana on aina tietty tavoite, jonka asiakas haluaa saavuttaa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi ajan tai rahan säästäminen, mukavuuden lisääminen tai yksinkertaisesti sujuvampi arki.

Mallissa keskitytään neljään kysymykseen:

Työ: Mitä asiakkaan täytyy tehdä?
Tavoite: Miksi asiakas haluaa tehdä tämän työn?
Konteksti: Missä asiakas tekee tämän työn?
Ongelmat: Mitkä ovat esteet, jotka estävät asiakasta saavuttamasta tavoitteensa?

JTBD-mallin avulla voit kehittää sovelluksen, joka vastaa paremmin asiakkaiden todellisia tarpeita. Malli auttaa myös ymmärtämään kilpailijoiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä löytämään uusia markkinarakoja. Mallin avulla sinun on helpompi kuvitella potentiaalinen asiakas todellisen elämän tilanteeseen ja selkeyttää, millainen sovelluksen tulee olla ja mitä ominaisuuksia siitä tulisi löytyä.

Käyttäjätarinat

Toinen lähestymistapa sovelluksen suunnitteluun on käyttäjätarinat -malli (user stories). Käyttäjätarinat ovat lyhyitä kuvauksia siitä, mitä käyttäjä haluaa saavuttaa käyttämällä sovellusta. Kuten Jobs-to-be-done mallissa, tavoitteena on ymmärtää asiakkaan tarpeita ja suunnitella sovelluksen toiminnallisuudet niiden perusteella.

Käyttäjätarinoita kirjoitettaessa käytetään yleensä seuraavaa kaavaa: "Kun [käyttäjä] tekee [työ], hän haluaa [tavoite], jotta [syy]".

Esimerkiksi:"Kun käyttäjä avaa sovelluksen, hän haluaa nähdä uusimmat uutiset, jotta pysyy ajan tasalla maailman tapahtumista."

Hyvin kirjoitettu käyttäjätarina sisältää selkeän tavoitteen ja syyn, miksi käyttäjä haluaa tehdä tietyn työn. Käyttäjätarinoihin kannattaa myös sisällyttää tietoa siitä, missä tilanteessa käyttäjä tekee työn ja mahdollisista esteistä tai ongelmista, jotka voivat haitata tavoitteen saavuttamista.

Käyttäjätarinoiden avulla voidaan suunnitella sovelluksen ominaisuuksia ja priorisoida tehtävät siten, että tärkeimmät ominaisuudet tulevat ensin. Käyttäjätarinoiden avulla voidaan myös testata sovelluksen toimivuutta ja varmistaa, että se vastaa asiakkaan tarpeita ja odotuksia.

Näitä käyttäjätarinoita käytetään myös kehittämisvaiheessa ja niiden avulla on helppo jakaa sovelluskehitystä mahdollisen kehitystiimin kesken.

4. UX/UI Suunnittelu

Sovellusta suunniteltaessa ei pidä unohtaa käyttökokemusta. Hyvällä UX/UI suunnittelulla varmistat, että sovellus ei pelkästään toimi teknisesti, vaan sitä on myös mukava käyttää.

Sovelluksen visuaalisella ilmeellä on suuri merkitys siinä, menestyykö sovellus vai ei. Selkeä ja miellyttävä design houkuttelee käyttäjiä kokeilemaan sovellusta, kun taas sekava design saa käyttäjät luopumaan sovelluksesta nopeasti. Hyvä design auttaa käyttäjiä löytämään etsimänsä ja käyttämään sovellusta ilman turhia ponnisteluja. Mieti sovelluksen teema, värit ja elementit vastaamaan sovelluksen tarkoitusta ja kohderyhmää.

Sen lisäksi, että käyttäjillä on nykypäivänä tarkat vaatimukset sovelluksen suorituskykyyn, on rima myös designin osalta korkealla, verrattuna esimerkiksi 2000-luvun alkuun.

5. Toteutus

Nyt sinun pitäisi olla tilanteessa, jossa sovelluksen tarve ja käyttäjät ovat selvillä, sovelluksen tärkeimmät toiminnallisuudet ja työt kartoitettu, tarkoitukseen soveltuva alusta valittu sekä aikaa on käytetty houkuttelevan designin suunnitteluun.

Seuraavaksi alkaa työn toteutus. Sovelluksen laajuudesta riippuen toteutukseen kuluu low-coden tapauksessa onneksi verrattaen vähän aikaa. Kun suunnittelut ja valmistelut on tehty kunnolla, säästetään aikaa varsinaisessa toteutuksessa. Ensimmäinen versio on mahdollista saada valmiiksi jopa parissa viikossa, koska sovellus voidaan tehdä täysin ilman koodia, visuaalisilla työkaluilla ja drag-and-drop elementeillä, joita voidaan muokata omaan tarpeeseen ja designiin sopivaksi.

Vaikka suunnittelu on kriittinen vaihe sovelluksen toteuttamisessa, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suunnitelmista voi toteutuksen edetessä poiketa. Mikäli sovellusta rakentaessa selviää, että jokin käyttäjän työ on paremmin toteutettu toisella tavalla, tai tietyt elementit ovat parempia toisessa järjestyksessä, suunnitelman muutokset lennosta kehityksen aikana ovat low-code alustoilla erittäin näppärää.

6. Testaus, julkaisu ja päivitykset

Kun sovellus on valmis, on vielä tehtävä testejä ja varmistettava, että sovellus toimii halutulla tavalla, data liikkuu oikein sovelluksessa ja tietoturva on huomioitu asianmukaisesti. Testauksen jälkeen sovellus on valmis julkaistavaksi!

Lopuksi on hyvä mainita, että sovelluskehitystä ei kannata ajatella kertaluontoisena projektina, vaan sovellusta olisi hyvä jatkuvasti kehittää ja parantaa asiakkailta saatujen toiveiden mukaisesti. Jatkuvalla kehityksellä mahdollistat uusien ominaisuuksien julkaisun, käyttöliittymän parannukset ja kaikenkaikkiaan asiakastyytyväisyyden säilymisen.