Ohjelmistokehitys ja yritysten toimintatavat ovat muuttuneet nopeasti. Meillä on tilanne, jossa yhä suurempi osa maailmastamme eri ohjelmistojen ohjaama, mutta työmarkkinoilla ei ole tarpeeksi osaavia kehittäjiä täyttämään kasvavaa tarvetta. (Toki juuri tällä hetkellä tarjontaa on luonnollisesti hieman aiempaa enemmän johtuen isojen teknologiajättien massalomautuksista).

Kehittäjien puute ei ainoastaan estä yritysten kasvumahdollisuuksia, vaan se vaikuttaa myös niiden toimintaan sekä kykyyn hoitaa päivittäistä toimintaansa tehokkaasti. Yksinkertaisesti sanottuna, liian monilla yrityksillä on ongelmia, jotka johtuvat joko ohjelmiston puutteesta, tai siitä että niitä on liikaa.

Tässä tekstissä kerromme, kuinka jotkin yleisimmistä liiketoiminnan ongelmista voidaan ratkaista Low-code-sovelluskehityksellä.

Johdatuksena Low-codeen, näillä alustoilla sovellus voidaan rakentaa graafisilla käyttöliittymillä, valmiilla malleilla sekä drag-and-drop-elementeillä koodin kirjoittamisen sijaan. Tämä mahdollistaa huomattavasti lyhyemmän kehitysajan, mikä laskee uusien ohjelmistojen rakentamiskustannuksia, mikä tekee Low-codesta saatavilla ja tuottoisen mahdollisuuden esimerkiksi pk-yrityksille ja yksinyrittäjille.

Ongelma 1: Markkinalle pääsy uuden sovellusidean kanssa

Kuinka hienoa olisi rakentaa oma appi? Liian moni lupaava idea ei koskaan näe päivänvaloa perinteisesti koodatun toteutuksen korkean hintalapun vuoksi. Useimmissa tapauksissa kymmenien tuhansien tai jopa sadan tuhannen euron investointi uuden idean testaamiseen ja product-market fitin selvittämiseen ei vain ole realistista.‍

Ratkaisu: MVP

Yksi parhaiten tunnetuista käyttökohteista Low-code sovelluskehitykselle ovat MVPt.

Minimum Viable Product on suunnitellun sovelluksen prototyyppi, joka sisältää ainoastaan pakolliset perustoiminnallisuudet. Sen sijaan, että MVP:n markkinallevientiin ja testaamiseen käytettäisiin aikaa puolesta vuodesta jopa kahteen vuoteen ja rahaa vastaavassa suhteessa, Low-code-työkalujen avulla MVP voidaan saada markkinalle peräti viikoissa.

Tämä voidaan, ehkä kannattaakin, viedä vielä askelta pidemmälle; MLP = Mininum Lovable Product, jossa perustoiminnallisuuksien lisäski ollaan kiinnitetty huomiota myös empatiapuoleen ja miten tuote voisi olla käyttäjilleen myös "rakastettava". Tämä tarkoittaa keskittymistä esimerkiksi UI/UX-suunnitteluun, joka on low-code työkaluilla erittäin nopeaa testata ja jatkokehittää.
‍
Oli kyseessä sitten web-appi tai natiivi mobiiliapplikaatio, markkinalta löytyy ratkaisut jokaieen tarpeeseen. Jotta uuden tuotteen markkinallevienti olisi menestyksekäs, paras yhdustelmä on ensin keskittyä tuotteen tärkeimpiin liiketoiminnallisiin tarkoituksiin, sekä selvittää mitä asiakkaat todella haluavat ja tarvitsevat. Ja tietysti, päästä markkinalle mahdollisimman noepasti.

Ongelma 2: Sisäiset prosessit eivät sovi olemassa oleviin sovelluksiin

Jokaisella yrityksellä on omat uniikit prosessinsa. Aiemmin ongelma on ollut se, että yrittäjät tai operatiiviset johtajat eivät ole sovelluskehittäjiä, tai välttämättä ollenkaan teknisiä henkilöitä. He tietävät, mitä he tarvitsisivat ja miltä prosessit näyttävät, mutta heillä ei ole osaamista rakentaa sovelluksia tai automaatiota saavuttaakseen halutun lopputuloksen.

Sisäisten työkalujen ostaminen ulkoa saattaa puolestaan olla vaikeaa perustella johtoryhmälle tai yksinyrittäjälle, sillä sovellus ei välttämättä tuo suoraa tuloa, vaan sujuvoittaa ja parantaa jo olemassa olevia prosesseja. Toimimattomien prosessien tuhraanuttamille työtunneille on vaikea kirjoittaa suoraa euromäärää, joten kustom-koodattu sisäinen työkalu saattaa helposti ylittää sopivan budjetin viisinkertaisesti.

Esimerkkinä, vaikka yhteen työtehtävään saattaisi kulua 5 minuuttia päivittäin, kun tämä kerrotaan koko kuukaudelle, saadaan karkeasti 100 minuuttia. Kun tähän lisätään kymmenestä viiteentoista samantyyppistä työtehtävää, puhutaan jo kokonaisista työpäivistä menetettyä työaikaa. Jos kyseessä on esimerkiksi 50-päinen työyhteisö, menetetty työaika tunteina ja euroina alkaa kuulostaa helposti aika hurjalta.

Penni säästetty on penni tienattu. Automaatiolla penni säästetään manuaalisesta, toistuvasta työtehtävästä ja tienataan työtehtäviin, joihin oikeasti tarvitaan ihmisaivoja, kuten optimointi, yhteistyö ja kriittinen ajattelu.

Ja tämä on se tapa, jolla meidän kuuluisi tehdä töitä, eikö?

Ratkaisu: Rakenna kustomoitu sovellus tiettyyn tarpeeseen

Sen sijaan, että yritettäisiin muokata yrityksen prosesseja sopimaan tietyn työkalun työnkulkuun, miksi ei rakennettaisi sovellusta, joka 100% samanlainen, kuin yrityksen prosessit? Low-codella saadaan ketterästi rakennettua sovellus, joka tekee juuri mitä sen täytyy, eikä ylimääräistä.

Kustomoidun sovelluksen suuri etu on tietysti myös siinä, että toiminnallisuudet rakennetaan tarpeeseen perustuen, joten sovelluksen tilaaja maksaa ainoastaan niistä ominaisuuksista, jotka hän itse tarvitsee. Low-code-työkaluilla uusien toiminnallisuuksien lisääminen, muokkaaminen ja poistaminen on myös oikein ketterää ja budjettiystävällistä.

Ongelma 3: Datan täyttö lukuisiin eri työkaluihin

Työajan käyttäminen (tai tuhlaaminen?) saman tiedon täyttämiseen useaan eri työkaluun ei ole kenenkään lempitehtävä. Vaikka jokaiselle työkalulle saattaakin olla tarve niiden uniikkien toiminnallisuuksien vuoksi, mitä jos sen sijaan, että sama tieto täytetään jatkuvasti eri paikkoihin, yksi sovellus voisi automaattisesti päivittää kaikki työkalut, mikäli tieto yhdessä muuttuu?

Yksi käytännön esimerkki tästä on asiakasdata. Se saattaa olla päivitettynä ja ajantasalla yhdessä työkalussa, mutta ei toisessa. Tämän seurauksena työntekijä saattaa joutua hyppimään työkalusta toiseen ja päättelemään tai jopa arvailemaan, missä työkalussa on tällä hetkellä ajantasaisin tieto. Tämä ei voi tietenkään olla A) tehokasta tai B) palkitsevaa.

Ratkaisu: yhdistä työkalut Low-code alustoilla

Esimerkki datan yhdistämisestä yhteen sijaintiin on Microsoft Power BI, joka kerää esimerkiksi yrityksen markkinointidatan kaikista alustoista yhteen siistiin näkymään.

Low-code-työkaluilla pystytään saavuttamaan juuri tämä, mutta sen sijaan että vain pilkotaan ja näytetään samaa dataa eri tavoin, mahdollista olisi myös rakentaa yksi käyttöliittymä, joka yhdistäisi esimerkiksi CRM:n, ERP;n ja Sharepointin, ja vain yhtä työkalua käyttämällä, kaikki tieto pysyisi ajan tasalla jokaisessa työkalussa.

Ongelma 4: Työtehtävät lojuvat muistin varassa ja to-do listoilla

"Äh unohdin tehdä tuon tänään", "Missähän meidän päivitetty sopimuspohjamme mahtaa ollakaan?", "Onkohan joku jo ollut tähän asiakkaaseen yhteydessä, vai pitäisikö minun?".

Me olemme kaikki olleet siellä. Unohdetaan, tai ehkä vain ei ole tapana, kirjoittaa tehtäviä ylös. Ja koska ihmisaivot voivat pitää kiinni vain tietystä määrästä informaatiota, meillä on tapana unohtaa asioita. Tästä huolimatta, useat yritykset eivät ole tietoisia automaation mahdollisuuksista, eivätkä osaa lähteä ratkaisemaan muistinvaraisten tehtävien aukikirjoittamista ja automatisointia.

Ratkaisu: Automaatiot

Useissa Low-code-työkaluissa on erinomaiset kyvykkyydet automaatioille ja työnkulun automatisoinneille. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi automatisoituja onboarding-prosesseja uudelle työntekijälle, ennalta määritettyjä myyntiprosessin askeleita tai projektien ja tehtävien päivittäisiä notifikaatioita tiiminvetäjille.

Automaation ansiosta työtehtävät ja prosessit eivät enää ole ainoastaan työntekijän muistin varassa, vaan työntekijältä vapautuu kapasiteettia keskittyä haastavampiin ja tärkeämpiin tehtäviin. Luonnollinen seuraamus tälle on se, että enemmän työtä saadaan tehtyä lyhyemmässä ajassa.

Yhteenveto

Vaikka sovellusten teko onnistuu Low-coden ansiosta paremmin myös ei-teknisiltä henkilöiltä, sovelluskehityksen ymmärtäminen on todella hyödyllistä. Vaikka sovellus voidaankin rakentaa nykypäivänä täysin in-house, esimerkiksi performanssi- ja tietosuojasyiden vuoksi voi olla järkevää harkita sovelluksen ostoa alan ammattilaisilta. On eri asia rakentaa sovellus, joka toimii, ja sovellus joka toimii parhaalla mahdollisella tavalla.

Lopuksi mainittakoon vielä, että vaikka Low-code ratkaiseekin lukuisia nykypäivän liiketoiminnan haasteita, se ei sovi kaikkiin tarkoituksiin. Esimerkiksi, uuden TikTokin rakentaminen Low-codella, vaikka se olisikin tiettyyn pisteeseen asti mahdollista, se ei todennäköisesti olisi paras tie eteenpäin.

Se mitä Low-code kuitenkin kiistattomasti tekee, on se, että se tuo teknologian tarjoamat mahdollisuudet käytännössä jokaisen yrityksen ulottuville.