Miksi käyttäjädata on sovelluksen kehityksen kultakaivos?

Käyttäjät paljastavat käytöksellään usein enemmän kuin yksikään kyselylomake tai ideointipalaveri. Se, mitä toimintoja käytetään eniten, missä vaiheessa eteneminen tyssää ja milloin sovellus suljetaan, kertoo selvästi mikä toimii ja mikä kaipaa parannusta.

Kun tätä tietoa tarkastellaan huolellisesti, kehitystiimi saa vahvan perustan päätöksilleen. Sovellusta ei tarvitse rakentaa arvailujen pohjalta, vaan muutokset voidaan tehdä faktojen varassa. Se nopeuttaa kehitystyötä ja näkyy lopulta käyttäjälle sujuvampana sovelluksena, johon on helppo palata uudelleen.

Käyttäjädatan tyypit ja mitä ne paljastavat

Käyttäjädata ei ole vain yhtä ja samaa datatyyppiä, vaan se koostuu useista eri näkökulmista, jotka täydentävät toisiaan.

Käyttödata näyttää, mitä ominaisuuksia sovelluksessa hyödynnetään ja mitkä jäävät vähemmälle. Jos huomaat, että jokin tärkeäksi suunniteltu toiminto ei kerää käyttäjiä, se on merkki siitä, että käyttöliittymä kaipaa muutosta tai ominaisuus ei vastaa tarpeeseen.

‍Käyttäjäpolut kertovat, miten ihmiset liikkuvat sovelluksessa. Mitä he tekevät ensimmäisenä, miten he etenevät ja missä vaiheessa he lopettavat käytön. Jos suurin osa käyttäjistä putoaa pois tietyssä kohdassa, se on selvä viesti siitä, että kyseinen vaihe on liian monimutkainen tai epäselvä.

‍Palaute ja arviot antavat selityksen numeroiden taakse. Käyttäjän omat sanat paljastavat, miksi jokin koetaan vaikeaksi tai mikä tekee sovelluksesta miellyttävän. Kun nämä yhdistää käyttödataan, syntyy kokonaiskuva siitä, miten sovellus toimii käytännössä ja miltä se tuntuu käyttäjälle.

Käyttäjädatan pohjalta tehtävät parannukset

Kun käyttäjädataa tarkastellaan oikein, se antaa konkreettisia vihjeitä siitä, mitä sovelluksessa kannattaa muuttaa. Pienetkin havainnot voivat johtaa suuriin parannuksiin.

‍Käyttökokemuksen sujuvoittaminen. Jos data näyttää, että käyttäjät jumittuvat usein samaan vaiheeseen, prosessia voidaan yksinkertaistaa. Esimerkiksi monivaiheinen rekisteröinti voidaan tiivistää muutamaan klikkaukseen, jolloin sovelluksen käyttöönottaminen helpottuu.

‍Ominaisuuksien priorisointi. Käyttäjädata kertoo, mitkä toiminnot keräävät eniten käyttöä. Niitä kannattaa kehittää ja hioa eteenpäin, kun taas vähälle käytölle jääviä ominaisuuksia voi joko selkeyttää tai poistaa kokonaan. Näin kehitystyö kohdistuu asioihin, joilla on oikeasti merkitystä.

‍Virheiden ja pullonkaulojen korjaaminen. Kun data paljastaa hitaat latausajat, usein kaatuvat näkymät tai kohdat, joissa käyttäjä poistuu sovelluksesta, ne nousevat kehitystyön kärkeen. Tämä näkyy suoraan parempana käyttökokemuksena ja tyytyväisempinä käyttäjinä.

Esimerkkejä käyttäjädatan hyödyntämisestä arjessa

Käyttäjädatan voima näkyy monissa sovelluksissa, joita käytämme päivittäin. Niin käyttökokemuksen parantamisessa kuin taustalla tapahtuvassa kehitystyössä.

Spotify hyödyntää kuunteluhistoriaa ja kappaleiden ohitusdataa. Näiden avulla se osaa ehdottaa uusia kappaleita, mutta sama tieto kertoo myös kehitystiimille, millaiset soittolistat toimivat ja mitkä jäävät käyttämättä.

Wolt ja muut ruokasovellukset seuraavat tilaushistoriaa ja kesken jääneitä tilauksia. Data auttaa suosittelujen tarkentamisessa, mutta paljastaa myös, jos maksuvaiheessa katoaa liikaa käyttäjiä – mikä ohjaa kehitystä maksuprosessin selkeyttämiseen.
‍
‍Verkkokaupat tarkastelevat ostoskoriin lisättyjä ja sieltä poistettuja tuotteita. Näiden pohjalta ne voivat tehdä kohdennettuja muistutuksia, mutta myös kehittää käyttöliittymää ja vähentää ostoskorien hylkäystä.

Nämä esimerkit näyttävät, että sama käyttäjädata voi palvella kahta tarkoitusta: se tekee sovelluksesta henkilökohtaisemman käyttäjälle ja antaa kehitystiimille faktaa siitä, mihin suuntaan sovellusta kannattaa viedä.

Datan vastuullinen käyttö

Käyttäjätiedon kerääminen tuo mukanaan myös vastuuta. Kun ihminen antaa sovellukselle tietojaan, hän haluaa tietää, mihin niitä käytetään. Jos tästä vaietaan tai asia esitetään monimutkaisesti, luottamus murenee nopeasti.

Sovelluksen kehittäjälle tämä tarkoittaa kahta asiaa: kerätään vain se tieto, jota oikeasti tarvitaan, ja kerrotaan siitä avoimesti. Kun käyttäjä ymmärtää, miksi hänen dataansa kerätään ja miten se parantaa hänen omaa kokemustaan, hän suhtautuu siihen myönteisemmin.

Lainsäädäntö, kuten GDPR, luo selkeät rajat ja ohjeet, mutta vastuu ei lopu siihen. Luottamusta rakennetaan arjen käytännöillä: tietojen turvallisella säilyttämisellä, läpinäkyvällä viestinnällä ja sillä, ettei dataa käytetä muuhun kuin siihen, mihin se on annettu.

Muista tämä!

Käyttäjädata kertoo selkeästi, mikä sovelluksessa toimii ja missä on parannettavaa. Kun tietoa hyödynnetään järjestelmällisesti, kehitystyötä voidaan kohdistaa juuri niihin asioihin, jotka vaikuttavat eniten käyttäjäkokemukseen.

Vastuullinen datan käyttö rakentaa luottamusta ja antaa pohjan jatkuvalle parantamiselle. Näin sovellus pysyy ajan tasalla, palvelee käyttäjiään paremmin ja tukee samalla yrityksen tavoitteita.