Sovelluskehitys voi tuntua monimutkaiselta projektilta, jos sovellusten tekemisestä tai ostamisesta ei ole aiempaa kokemusta. Omaa sovellusideaa saattaa olla vaikea pureksia auki, jotta olisi helpompi selvittää, mitä kaikkea sovelluksen oikeastaan haluttaisiin tekevän. Toinen sovellusideaa pohtivaa henkilöä askarruttava tekijä on tietysti se, paljonko sovelluskehitykseen pitäisi varata budjettia ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, paljonko sovellus kokonaisuudessa maksaa.‍

Sovellusidean määrittely

Ennen kuin aloitamme keskustelun sovelluksen hinnasta, on tärkeää tarkastella itse sovellusideaa ja sen toiminnallisuuksia: Onko kyseessä web- vai mobiilipohjainen sovellus? Kuinka moni käyttäjä arviolta käyttäisi sovellusta? Onko se suunnattu sisäiseen käyttöön vai ulkopuolisille käyttäjille? Montako erilaista näkymää sovelluksessa on? Yhdistetäänkö se muihin järjestelmiin, kuten nettisivuihin, maksuliikennepalveluihin tai vastaaviin kolmannen osapuolen sovelluksiin? Tarvitaanko sovellukseen esimerkiksi chat, karttapalvelu tai ilmoituksia? Mitä tietoa sovellukseen ladataan ja kuinka paljon (teksti, kuvat, videot)?
‍
Kun tiedät tarkemmin, mitä sovelluksella oikeasti halutaan tehdä, sinun on helpompi arvioida, minkä hintainen projektisi suunnilleen on.

Käydään seuraavaksi läpi eri hintaluokan sovelluksia, ja millaisia asioita voit odottaa saavasi tietyllä budjetilla. Huomaa kuitenkin, että jokainen toteutus on oma kokonaisuutensa, joten tarkkaa hintaa ei voida kirjoittaa auki tietämättä enempää sovellusideastasi.

1. Simppeli sovellus

10 - 15 000€

Tässä hintaluokassa saadaan tehtyä web- tai mobiilisovellus, joka sisältää yksinkertaisen, yhden tai kahden sivun käyttöliittymän ja perustoiminnallisuudet, kuten kirjautumisen, sekä perustason tiedon tallentamista ja käsittelyä.

Tällä budjetilla saat siis perustason sovelluksen, joka toimii luotettavasti kaikilla laitteilla ja tekee pienelle käyttäjäryhmälle tarkoitettuja, tarkkaan valikoituja toiminnallisuuksia. Toisaalta, tämä voisi olla myös sovellus, joka ei tee mitään muuta, kuin yhden asian todella hyvin.

Simppeli sovellus voisi olla esimerkiksi ajanvaraus-sovellus, laskuri tai pieni projektinhallintasovellus. Tämä voisi olla myös sivusto, joka kerää tietoa eri lähteestä, mutta ei muokkaa niitä, kuten sääsovellus.

Voit olettaa projektin kestävän 1-1,5 kuukautta, eli tällaiset sovellukset saadaan hyvin nopeasti liveksi. Tietysti jotkut sovellukset saadaan tehtyä jopa viikossa! Tämä on siis Low-code teknologian ansiota, joka nopeuttaa sovelluskehitystä hurjasti!

2. Monipuolisempi sovellus

15 - 30 000€

Suurin osa meidän projekteista osuu tähän hintahaarukkaan. Tällaisessa sovelluksessa on jo useita eri sivuja ja näkymiä, sekä enemmän ja monimutkaisempia toiminnallisuuksia ja käyttäjätasoja, analytiikkaa ja raportointimahdollisuuksia.

Jos sovelluksesi on suunnattu edelleen tarkkaan valikoidulle käyttäjäryhmälle, mutta ”pakollisia” toiminnallisuuksia on enemmän, jotta sovelluksesta saadaan todella sellainen, joka vastaa käyttäjän tarpeita, on tämä hintaluokka yleensä realistinen.

Tämän hintaluokan sovellus voi olla keskisuuren yrityksen projektityökalu, toiminnanohjausjärjestelmä, tiedon analysointi- tai laskutustyökalu tai esimerkiksi jonkin pienemmän käyttäjäryhmän markkinapaikka-tyyppinen sovellus.

Voit olettaa tämän hintaluokan projektin kestävän 2-3 kuukautta, joten pääset keräämään palautetta oikeilta käyttäjiltä tässäkin tapauksessa ennen kuin huomaatkaan.

3. Laaja ja kompleksi sovellus

30 - 50 000€

Tässä hintatasossa sovellukseen on saatu jo paljon erilaisia käyttötapoja eri käyttäjille ja käyttäjäryhmille, sekä kattavampaa datan käsittelyä ja analysointia. Yleensä sovellus on tässä vaiheessa liitetty yhteen tai useampaan järjestelmään, kuten maksuliikenteeseen tai muihin järjestelmiin ja sitä voidaan käyttää sujuvasti useammalla kielellä.

Tällainen sovellus on suunniteltu kestämään suuria määriä käyttäjiä, jotka tekevät monipuolisesti eri tehtäviä sovelluksessa. Sovellus pystyy myös käsittelemään ja tallentamaan suurempaa määrää dataa tehokkaasti.

Laajan sovelluksen esimerkki voisi olla monille eri yrityksille ja tiimeille suunnattu työnohjaussovellus tai kasvavaa franchise-toimintaa tukeva sovellus, jonka kautta on mahdollista hallita monia eri käyttäjäryhmiä, maksuliikennettä ja esimerkiksi eri sijainneissa toimivia franchisee-kumppaneita ja loppukäyttäjiä usealla eri kielellä.

Näiden sovellusten tekoon on hyvä varata aikaa vähintään 4-6 kuukautta, mutta siitä huolimatta puhutaan murto-osasta siitä aikaa, mitä perinteinen koodaus tämän kaltaisissa projekteissa vie aikaa.

Q&A - Mitä muuta sovelluksen hinnasta olisi hyvä tietää?

Miten voin vaikuttaa sovelluksen hintaan?

- Hintaan vaikuttaa tarkka tärkeiden toiminnallisuuksien määrittely. Jos olet liikenteessä pienellä budjetilla, kysy itseltäsi: Mikä sovelluksen tehtävä on must-have ja mikä nice-to-have. Ei-pakollisia toiminnallisuuksia voi jättää aluksi pois sovelluksesta ja lisätä myöhemmin jatkokehityksessä sitten, kun budjetti antaa mahdollisuuden.

- Hyödynnä palaute oikeilta käyttäjiltä: Sen sijaan, että suunnittelet mielessäsi ja paperille valmiin monsterisovelluksen, jonka kehittämiseen käytetään kuukausia vain huomataksesi, että käyttäjät haluaisivat oikeastaan käyttää sovellusta hieman eri tavalla, kannattaa ennemmin tehdä ensin hieman pelkistetty sovellus, jonka avulla pääset käyttäjiesi eteen mahdollisimman pian. Etenkin, jos suunnittelet täysin uutta liiketoimintaa, eikä varmuutta markkinan reaktiosta ole, älä rakenna lopullisen vision mukaista sovellusta, vaan etene vaihe kerrallaan.

Mistä tiedän, mikä on pieni tai suuri työ?

- Sovellus koostuu aina kolmesta osasta: UI, eli käyttöliittymä, jonka käyttäjä näkee, tietokanta, eli sovelluksessa oleva data, sekä logiikka, eli se, joka herättää sovelluksen niin sanotusti eloon.

- Työt ja muutokset, jotka koskevat pelkästään UI:ta, kuten esimerkiksi nappulan värin vaihto, taulukon sarakkeiden järjestyksen siirto tai ulkoasun värien vaihto vaikuttavat pelkästään käyttäjälle näkyvään käyttöliittymään, joten nämä ovat nopeita töitä.

- Toisessa päässä on esimerkiksi tilausprosessin muutos tai lisäkenttien luominen, joka koskettaa sekä käyttöliittymää, tietokantaa, että logiikkaa. Kun työ tai muutos tehdään niin, että se koskettaa kaikkia osa-alueita, on se luonnollisesti enemmän aikaa vievää.

Kuinka suuri alkuinvestointi on verrattuna jatkuvaan ylläpitoon?

- Edellä mainitut hinnat ovat alkaen arvioita siitä hinnasta, jolla saadaan tarkemman määrittelyn pohjalta suunniteltu sovellus julkaistua ja käyttäjien käyttöön.

- Sovelluskehitystä ei kuitenkaan kannata lopettaa siihen, kun sovellus julkaistaan, vaan sovellusta olisi hyvä kehittää eteenpäin käyttäjien palautteen perusteella, etenkin jos kyseessä on uudenlainen palvelu, jollaista ei olla totuttu markkinalla näkemään.

- Ylläpitokustannukset vaihtelevat riippuen siitä, kehitetäänkö sovellusta aktiivisesti täysipäiväisesti, osa-aikaisesti vai toiminnallisuusperusteisesti. Aina kehitystä ei tarvita, mutta jonkun on silti hyvä olla varmistamassa, että sovellus toimii kuten kuuluukin, eli kevyt ylläpito on hyvä budjetoida mukaan sovelluskehitykseen.

Voinko saada sovellukseen rahoitusta?

- Kyllä! Sovelluskehitykseen on mahdollista hakea esimerkiksi innovaatioseteliä tai temporahoitusta. Autamme mielellämme rahoitusvaihtojen kartoittamisessa ja pystymme myös neuvomaan rahoituksen hakemisessa.

Sovelluksen kehittäminen voi tuntua isolta palalta purtavaksi, mutta älä huoli. Kaikki ideat on mahdollista palastella sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että sovelluksen kehittäminen on ymmärrettävää, ennustettavaa ja ennen kaikkea turvallista.

Kokeile laskuria!

Jos haluat selvittää tarkemmin, paljon oma sovellusideasi voisi suunnilleen maksaa, kurkkaa ihmeessä sovelluslaskurimme!

Avaa laskuri