Sovelluskehityskehitys on useasti käytetty termi mutta tiedätkö oikeasti mitä se pitää sisällään? Tässä blogissa kurkkaamme tarkemmin siihen mitä se on, ja mitä jokaisen aiheesta kiinnostuneen pitäisi tietää.
Sovelluskehitys ja niistä syntyvät sovellukset ovat nousseet keskeiseksi tekijäksi yritysten kasvusuunnitelmissa nykypäivän liiketoiminnassa. Sovelluskehitys ei ole pelkkä pakollinen tekninen prosessi, vaan iso osa liiketoiminnan kehittämistä, innovointia ja kilpailukyvyn ylläpitämistä. Sovelluskehityksen kenttä on laaja ja monimuotoinen, ulottuen mobiilisovelluksista web-pohjaisiin ratkaisuihin ja hybridisovelluksiin. Tämän päivän yritysten on ymmärrettävä sovelluskehityksen perusteet, trendit ja parhaat käytännöt pysyäkseen relevantteina ja menestyäkseen nykypäivän bisneksessä.
Tässä blogissa pureudumme sovelluskehityksen ytimeen: mitä se todella on, miksi se on kriittistä yritysten menestykselle. Tavoitteenamme on tarjota kattava opas, joka valottaa sovelluskehityksen keskeisiä elementtejä. Olitpa sitten teknologiaveteraani tai vasta tutustumassa sovelluskehityksen mahdollisuuksiin.
Sovelluskehitys on prosessi, jossa luodaan sovelluksia eli ohjelmistoja erilaisille digitaalisille alustoille, kuten puhelimille, tableteille ja tietokoneille. Se on kuin rakennusprojekti digitaalisessa maailmassa, jossa jokainen osa on suunniteltava ja rakennettava huolellisesti, jotta lopputulos palvelee käyttäjänsä tarpeita mahdollisimman hyvin. Sovelluskehitystä aletaan tekemään, kun ihmisillä/yrityksillä on jokin tarve, jota ei pysty ilman sovellusta ratkaisemaan. Silloin käännytään sovelluskehitykseen erikoistuneen firman puoleen ja näin sovelluskehitysprosessi saa alkunsa.
Sovelluskehityksen ytimenä on ongelmanratkaisu. Kehittäjät työskentelevät tiiviisti yhdessä määritelläkseen ongelman, jonka sovellus pyrkii ratkaisemaan, ja suunnittelevat sitten toiminnallisuuden, joka vastaa tähän tarpeeseen. Tämä prosessi vaatii paitsi teknistä osaamista, myös syvällistä ymmärrystä käyttäjien käyttäytymisestä ja tarpeista.
Ongelmia mitä ratkaistaan, on yleensä kahdenlaisia. Ensimmäisessä ryhmässä ovat ihmiset, joiden bisnesidea pyörii sovelluksen ympärillä. Eli tämä ryhmä tarvitsee sovelluksen, jotta he saavat bisneksensä käyntiin. Toinen ryhmä taas pitää sisällänsä yritykset, jotka tarvitsevat sovellusta esimerkiksi liiketoimintansa sujuvoittamiseen. Olipa kyseessä startup, joka rakentaa koko liiketoimintansa sovelluksen varaan, tai vakiintunut yritys, joka etsii uusia tapoja palvella asiakkaitaan/tehostaa sisäisiä prosessejaan, ratkaisu on sama… Sovellus.
Sovelluskehitys on siis monitahoinen ala, joka yhdistää luovuuden tekniseen osaamiseen. Se vaatii ymmärrystä sekä käyttäjien tarpeista, että teknologian mahdollisuuksista. Ennen kuin sukellamme syvemmälle, on tärkeää tunnistaa sovelluskehityksen peruselementit, jotka muodostavat onnistuneen sovellusprojektin ytimen. Tässä muutamia keskeisiä asioita, jotka jokaisen sovelluskehityksestä kiinnostuneen tulisi tietää:
Natiivisovellukset on kehitetty tietylle käyttöjärjestelmälle, kuten Androidille tai iOS:lle, ja ne tarjoavat parhaan suorituskyvyn ja käyttäjäkokemuksen.
Web-sovellukset toimivat internet-selaimen kautta eivätkä vaadi asentamista laitteelle. Ne ovat helposti saavutettavissa ja ylläpidettävissä, mutta saattavat olla suorituskyvyltään rajoitetumpia.
Hybridisovellukset yhdistävät natiivi- ja web-sovellusten ominaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että sovellus toimii web-selaimessa sekä työpöytä- ja mobiiliapplikaationa.
Sovelluskehitys ei ole vain yksittäinen tehtävä, vaan se koostuu useista kriittisistä vaiheista, jotka yhdessä varmistavat sovelluksen onnistumisen markkinoilla tai firman sisäisessä käytössä. Tässä ovat keskeiset vaiheet:
Tarpeiden määrittely: Tässä vaiheessa kerätään ja analysoidaan kaikki tarvittavat tiedot sovelluksen tavoitteista, kohderyhmästä ja toiminnallisuuksista.
Suunnittelu: Suunnitteluvaiheessa luodaan sovelluksen arkkitehtuuri ja käyttöliittymäsuunnitelma. Suunnitteluvaiheessa määritellään myös, miten sovellus integroituu muihin tarvittaviin järjestelmiin ja palveluihin.
Toteutus: Tässä vaiheessa tapahtuu itse sovelluksen kehittäminen. Kehittäjät muuntavat suunnitelmat toimivaksi sovellukseksi käyttäen valittua ohjelmointikieltä tai teknologiaa.
Testaus: Sovellusta testataan eri tasoilla (yksikkötestaus, integraatiotestaus, järjestelmätestaus) varmistaakseen, että se on virheetön, turvallinen ja käyttäjäystävällinen. Testiryhmän harteille asetetaan iso luotto, sillä sovelluksen jatkokehitys on heidän palautteen varassa.
Julkaisu: Testauksen jälkeen sovellus on valmis julkaistavaksi. Tämä voi sisältää sovelluksen asentamisen palvelimille, julkaisun sovelluskaupoissa ja muissa jakelukanavissa.
Ylläpito ja päivitykset: Julkaisun jälkeen sovellusta tulee jatkuvasti päivittää ja ylläpitää. Tämä sisältää uusien ominaisuuksien lisäämisen, suorituskyvyn optimoinnin ja yleiset korjaukset.
Nykyään sovelluskehityksen ei tarvitse aina olla syvällistä koodaamista vaativaa työtä. Low-code ja No-code -alustat ovat mullistaneet sovelluskehitysalaa tarjoten tehokkaampia ja käyttäjäystävällisempiä tapoja luoda sovelluksia. Tämä on alentanut sovellusten hintatasoa, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat saavutettavissa lähes kaikille. Low-code ja No-code alustat sopivat erinomaisesti yrityksille, jotka haluavat saada sovellusideansa nopeasti testaus- ja julkaisuvaiheeseen.
Low-code -alustat mahdollistavat sovellusten nopean kehittämisen tarjoamalla valmiita komponentteja ja malleja, joita voidaan yhdistellä visuaalisesti. Low-code -alustat eivät kuitenkaan sulje pois koodausmahdollisuutta mikä voi parantaa sovellusten mukautettavuutta ja erikoisempien toiminnallisuuksien kehittämistä.
No-code -alustat vievät tämän askeleen pidemmälle mahdollistamalla sovellusten kehittämisenilman minkäänlaista koodausta.
Sovelluskehitys on täynnä haasteita, jotka voivat hidastaa projektin etenemistä tai jopa vaarantaa sen onnistumisen. Ymmärtämällä yleisimmät kompastuskivet ja niiden ratkaisut, yritykset voivat navigoida sovelluskehityksen vesillä sujuvammin.
1. Määrittelyn haasteet
Haaste: Yksi yleisimmistä haasteista on epäselvä tai puutteellinen tarpeiden määrittely. Ilman selkeää kuvaa siitä, mitä sovellukselta halutaan, projekti voi helposti ajautua harhaan.
Ratkaisu: Perusteellinen vaatimustenmäärittelyvaihe, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät. Käyttäjätutkimukset, työpajat ja prototyypit auttavat hahmottamaan käyttäjien tarpeita ja sovelluksen tavoitteita.
2. Teknologian valinta
Haaste: Oikean teknologian valinta voi olla haastavaa, sillä vaihtoehtoja on monia ja teknologia kehittyy jatkuvasti.
Ratkaisu: Teknologian valinnassa kannattaa ottaa huomioon sovelluksen vaatimukset, tulevaisuuden skaalautuvuus ja kehitystiimin osaaminen. Tiedonhaku sekä avoin keskustelu eri sovelluskehitystalojen kanssa ovat avainasemassa oikean valinnan tekemisessä.
3. Aikataulu- ja budjettiongelmat
Haaste: Sovelluskehitysprojektit voivat helposti venyä yli aikataulun ja budjetin, erityisesti jos projektin laajuus muuttuu matkan varrella.
Ratkaisu: Tehokas kommunikaatio kaikkien projektin osapuolten välillä on suurin tekijä, jolla voidaan varmistaa, että projekti pysyy budjetissa ja aikataulussa. Säännölliset palaverit, avoin palautteenanto ja selkeät kommunikaatiokanavat varmistavat, että kaikki projektin osapuolet ovat kartalla siitä missä mennään.
4. Käyttäjäkokemuksen varmistaminen
Haaste: Erinomaisen käyttäjäkokemuksen tarjoaminen on kriittistä sovelluksen menestykselle, mutta sen toteuttaminen voi olla haastavaa. Jos käyttäjäkokemus ei ole kunnossa, kukaan ei halua käyttää sovellusta.
Ratkaisu: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja jatkuva käyttäjätestaus projektin eri vaiheissa. Feedback-loopin ylläpitäminen loppukäyttäjien kanssa auttaa tunnistamaan ja korjaamaan käyttöliittymä-ongelmia ajoissa.
Tekoälyn ja koneoppimisen integrointi sovelluksiin lisääntyy. Tekoäly (AI) ja koneoppiminen (ML) ovat jo nyt merkittävä osa sovelluskehitystä, ja niiden rooli vain kasvaa tulevaisuudessa. Ne mahdollistavat älykkäämpien, henkilökohtaisempien ja tehokkaampien sovellusten kehittämisen. Esimerkiksi chatbotit, suositusjärjestelmät ja automatisoidut asiakaspalveluratkaisut hyödyntävät näitä teknologioita tarjotakseen parempaa käyttäjäkokemusta.
Laitteet mihin sovelluksia kehitetään monimuotoistuu. Älypuhelimet ja tabletit ovat tällä hetkellä sovelluskehityksen pääkohteita, mutta tulevaisuudessa kehittäjien on otettava huomioon yhä laajempi kirjo päätelaitteita. Älykellot, älylasit ja muut kannettavat teknologiat sekä AR (augmented reality) ja VR (virtual reality) -laitteet tarjoavat uusia alustoja sovelluskehitykselle.
Kuten aiemmin mainittiin, Low-code ja No-code -alustat demokratisoivat sovelluskehitystä mahdollistamalla nopeamman ja helpomman sovellusten rakentamisen. Tulevaisuudessa näiden alustojen odotetaan yleistyvän entisestään, mikä avaa sovelluskehityksen ovet myös ei-teknisille käyttäjille.
Nvidian CEO Jensen Huang ennustaa, että tekoäly (AI) tulee mullistamaan sovelluskehityksen, tekien perinteisen koodaamisen oppimisen valinnaiseksi. Hänen mukaansa AI:n kehittyessä ohjelmistokehitys siirtyy yhä enemmän AI:n hyödyntämiseen, mahdollistaen sovellusten kehittämisen laajemmalle käyttäjäkunnalle. Tämä demokratisoi sovelluskehitystä ja avaa uusia mahdollisuuksia innovaatioille.
Vaikka tekoäly ottaa suuremman roolin, Huang korostaa perinteisen koodaustaidon ymmärtämisen tärkeyttä. Tämä ymmärrys auttaa hyödyntämään AI:n tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaammin. Huangin visio siis avaa uusia näkymiä sovelluskehityksen tulevaisuuteen, korostaen teknologian nopean kehityksen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita.
Katso tästä artikkeli Huangin haastattelusta
Jos haluat selvittää tarkemmin, paljon oma sovellusideasi voisi suunnilleen maksaa, kurkkaa ihmeessä sovelluslaskurimme!
Myyrmäki, Vantaa
moi[at]simplified.fi
Rajatorpantie 8, Vantaa
IT-asioissa sinua palvelee:
