Sovelluskehitys on muuttunut huomattavasti viime vuosien aikana, ja Low-code-kehitys on yksi merkittävä tähän vaikuttanut trendi. Muutokseen ovat ajaneet paitsi kiihtyvä pula osaavista sovelluskehittäjistä, mutta myös nykyteknologioiden mahdollistamat ratkaisut, joiden avulla Low-code sovellusalustoja on ollut entistä helpompi tuoda markkinalle.

Low-code kehitysteknologioiden markkinat ovat Gartnerin mukaan kasvaneet 26,9 miljardiin dollariin vuonna 2023, joka tarkoittaa 29,6 % kasvua vuodesta 2022.

Tärkeimmät tekijät, jotka ajavat Low-code teknologioiden käyttöönottoa vuoteen 2026 mennessä ovat kasvava määrä teknologian ja liiketoiminnan asiantuntijoita, sekä yritysten liiketoiminta-aloitteet, johon liittyvät sovellusten ja automaatioiden käyttöönotto ja lisääminen.

Mutta miksi juuri Low-code on sopiva ratkaisu niin monelle yritykselle?

Tarve kehittää sovelluksia nopeasti

Samalla kun teknologia kehittyy, kasvaa myös tarve pysyä jatkuvasti kilpailukykyisenä ja täyttää sekä liiketoiminnan, että asiakkaan tarpeet mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Aiemmin uusien ratkaisujen ja sovellusten käyttöönottoon saattoi kulua vuosi tai muutamakin, kun täysin uniikkia ratkaisua lähdettiin koodaamaan alusta asti.

Nykypäivänä markkina muuttuu nopeasti, kilpailijat ottavat käyttöön uusia järjestelmiä, kehittävät asiakaspalveluaan chatboteilla ja virtaviivaistavat toimintojaan automatisoimalla työtehtäviä. Asiakas puolestaan on tottunut nopeaan, saumattomasti toimivaan ja luotettavaan palveluun, käyttää kymmeniä sovelluksia päivittäin ja valitsee yritykset, joiden palveluita käyttää palvelun sujuvuuden mukaan.

Miten low-code muuttaa sovelluskehitykseen kuluvaa aikaa

1) Low-code alustojen avulla uusia sovelluksia saadaan käyttöön viikoissa, ei kuukausissa.

2) Mahdollisuus keskittyä pääasiassa liiketoimintalogiikan kehittämiseen sen sijaan, että käytetään aikaa koodin ja sovelluksen arkkitehtuurin rakentamiseen.

3) Low-code auttaa parantamaan yhteistyötä yrityksen eri osastojen välillä, koska keskustelut sovelluksesta keskittyvät liiketoiminnan prosesseihin ja lopputuloksiin, eikä varsinaiseen ohjelmointiin.

Tarve mikrosovelluksille kasvaa

Yhä useampi yritys tarvitsee oman operatiivisen toimintansa tueksi sovelluksia ja digitaalisia ratkaisuja, jotka ovat usein sellaisia, että markkinalta ei löydy juuri omaan tarpeeseen sopivaa ratkaisua. Siirtymä Exceleistä ja muistilapuista kustomoituihin sovelluksiin on aiemmin ollut käytännössä vain suurten yritysten mahdollisuus, mutta Low-code tuo sovelluskehityksen hinnat sellaiselle tasolle, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus rakentaa esimerkiksi täysin oma CRM-järjestelmä, projektityökalu tai laskutuksen automatisoiva ratkaisu.

Miten Low-code muuttaa mahdollisuuksia luoda mikrosovelluksia

1) Kuten edellisessäkin mainittu, kaikki yrityksen toiminnan tuntevat voivat osallistua sovelluksen ideointiin ja suunnitteluun, koska keskustelu on enemmän prosessilähtöistä, kuin teknistä.

2) Markkinalta löytyviä Low-code ratkaisuja on jokaiseen lähtöön ja uusia alustoja syntyy viikottain, joten mikrosovelluksen kehitys ei jää siitä kiinni, ettei löytyisi alustaa, joka pystyy teknisesti toteuttamaan halutut toiminnallisuudet.

3) Kun kehitykseen käytetty aika ja kehittäjien palkat ovat vain murto-osa pro-koodaamisesta, on mahdollista luoda juuri omaan toimintaan tarkoitettu mikrosovellus 100 000 tuhannen euron sijasta esimerkiksi 10-20 000 eurolla.

Tarve sovelluksen jatkokehitykselle

Sovelluskehitys ei yleensä ole parhaimmillaan silloin, kun sovelluksesta tehdään ensimmäinen versio ja jätetään kehittäminen siihen. Jotta sovellus pysyy relevanttina ja mukautuu markkinan ja liiketoiminnan muutosten mukana, tulisi sovellusta kehittää jatkuvasti, tai vähintäänkin varmistaa sen toimivuus. Sovelluskehittäjän aika on kallista, jonka vuoksi oma kehittäjätiimi ei ole monesti pienelle yritykselle mahdollinen, varsikaan jos kyseessä ei ole teknologiayritys, vaan sovellus on tehty liiketoimintaa tukemaan.

Miten Low-code ratkaisee jatkokehittämisen

1) Muutokset sovellukseen on tehtävissä murto-osassa siitä ajasta, jota pro-koodatun sovelluksen muutoksiin menee aikaa. Parhaimmillaan muutokset tehdään minuuteissa tai tunneissa.

2) Sovelluksen tilaajana yritys on itse "kuskin paikalla" jatkokehittämisessä, eikä sovellus yhtäkkiä muuta toimintalogiikkaansa tai ominaisuuksiaan ilman, että sovelluksen omistajalta on tullut siihen aloite.

3) Kuten sovelluskehityksen, myös jatkokehityksen voi ulkoistaa luotettavalle toimijalle, jonka kanssa voidaan luoda tarve- ja budjettiperusteinen hinnoittelu laajemman kehityksen projekteihin, sekä erillinen sopimus perustuen ylläpidollisiin tehtäviin tai pieniin muutoksiin.

Sovelluskehitys on mahdollista jokaiselle yritykselle

Suurin muutos, jonka Low-code on tuonut ohjelmistoalalle, on se, että nyt myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus digitalisoida omaa liiketoimintaansa. Oli tarpeena sitten kehittää oma mikrosovellus 10-hengen yritykseen, luoda laajempia, monia funktioita koskevia sovelluksia, sekä kuluttajalle suunnattuja sovelluksia, Low-code teknologioilla nämä on mahdollista tehdä budjetilla, johon aiemmin vain suurilla yrityksillä oli mahdollisuus.

Paitsi, että sovelluskehitys on mahdollista, se on myös erittäin kannattavaa, koska kuten aiemmin todettiin, tarve digitalisaatioon tulee paitsi markkinalta ja kilpailijoilta, myös asiakkaalta.